Sadepäivän iloja

Koska keli on surkea ja mieli on olo on ollut apaattinen jo pari päivää (pääsykoe-ahdistus), niin päätin piristää itseäni katselemalla ja kuvaamalla "kesätavaroita", joita on tullut jo pari ostettua (mikä on vasta alkusoittoa, hah =D )

Eli mieltä piristävää tekemistä sadepäivälle

1. Kun sataa, voi fiilistellä ystävältä ostetulla iiiiiihanalla laukulla (täydellinen fiftari-tyylisen mekon kanssa! )





2. Voi koristella itsensä näyttävillä korvakoruilla (joista tulee mieleen Pariisi, huoh...)




3. Kopistella (...yksin ollessaan...) kotona uusilla kesäkengillä




4. Suunnitella, mitä kaikkea mukavaa pakkaa toiseen uuteen laukkuun



...ja toiseen uuteen laukkuun




5. Mallailla hiuspantaa kutreille



(mikä jäsen kakkosen mielestä näyttää eläimeltä...miehet, miehet...)


6....ja sadesääkin on kestettävämpi uusissa tennareissa




Olen vähän kahden vaiheilla edelleen tuon tennareiden kuvion kanssa, se on aika lapsellinen ja alun perin ajattelin poistaa sen, mutta nyt se on alkanut näyttää hyvällä tavalla kornilta =D


Kyllä se aurinko sieltä vielä tulee, ja sitten kun tulee, niin olen valmis!

Paris, oui oui!

Rakastuin! Rakastuin! Rakastuin kaupunkiin ja ilmapiiriin, ihmisten ystävällisyyteen ja kohteliaisuuteen, arkkitehtuuriin, ruokaan ja rennompaan elämäntyyliin, ja ja ja...

Vietimme jäsen kakkosen kanssa Pariisissa viisi päivää ja tuntuu, että saimme kaupungista todella vain pintaraapaisun, katseltavaa ja kierreltävää riittäisi viikoiksi ja kuukausiksi. Ehdimme kuitenkin kiertää "klassisimmat" nähtävyydet ja saada ainakin jonkinlaisen kuvan kaupungista ja sen rakenteesta.

Jokaisessa upeassakin paikassa on huonot puolensa ja Pariisissa ehdin törmätä useammankin kerran siihen, että etnisiä ravintoloita lukuunottamatta on lähes mahdotonta löytää ravintoloista kasvisruokaa, siis tarkoitan "kunnon ruokaa", en kolmen juuston pastaa (joka oli kyllä hyvää =D ), tai sitten emme vaan sattunut oikeisiin ravintoloihin.

Lisää Pariisi- hehkutusta luvassa myöhemmin kuvien höystämänä =)


p.s Jos raahaa Pariisin matkallekin mukaan pääsykoekirjan ja lukaisee sitä iltaisin pari sivua kuohuviinin nauttimisen jälkeen, niin onko homma mennyt jo liian pitkälle...=D?

p.p.s Voiko rakennukseen rakastua? Taisin rakastua Eiffel-torniin, se oli niin kaunis ja jotenkin surumielinen

i äm in lööv

Koska Morticiasta ei ilmeisesti lähetetäkään tilaamaani pinkki-mustaa polkadot-mekkoa ("#¤**!%%¤#&!) ja se vain jätettiin tilauksesta toimittamatta ilman parempaa selitystä, niin päädyin nettiin ihailemaan (ja haaveilemaan) Hell Bunnyn mekkoja, joista joku saisi mieluusti täyttää vaatekaapissani oleva kesämekon mentävän aukon =D

Nämä ihanuudet veivät erityisesti sydämeni <3

Nostalgiaherkkuja

Pysähdyin eilen kaupassa keksihyllyn kohdalle, koska bongasin KultaMarie-keksipaketin. OOOOOH! Samantein tuli mieleen sateiset päivät mökillä, jolloin istuttiin ikkunan edessä katsomassa ja kuuntelemassa sadetta ja syötiin Marie-keksejä, jotka olivat harvinaisempaa herkkua, samoin kuin muutkin makeat herkut.
Bongasin kaksi muutakin nostalgisia fiiliksiä herättävää pakettia, Doris-keksit ja Muro-keksit. Voi tätä historian lehtien havinaa =D











Päätin näitä paketteja fiilistellessäni, että joku päivä on kyllä järjestettävä jonkinmoiset nostalgia-kahvit, jonne ihmiset tuovat lapsuutensa mieleenpainuvimmat herkut, mikäli niitä vielä löytyy valikoimasta =)


Tein vähän aikaa sitten samaan asiaan liittyen galluppia kavereiden parissa lapsuuden karkeista, koska olin bongannut karkkihyllystä varsin tutunnäköisiä pusseja, ja suurin osa päätyi samaan tulokseen kuin minä, seuraavia karkkeja en ole koskaan ostanut itse, vaan niitä on joko syöty isovanhemmilla, tai saatu heiltä lahjaksi.




Meillä oli isosiskoni kanssa aina kauhea kiire jakaa karkit, ettei kumpikaan vaan saa enemmän Kisskiss-karkkeja, koska niissä oli niin hienot käärepaperit =)









Jos jonkin näistä pusseista ostaisi itse, maistuisiko se vielä samalta, kun mummolassa karkkikulhosta?