Kävin tänään katsomassa isoäitiäni ja keskustelumme kääntyi taasen isoisääni. Isoisäni, joka oli isoäitini suuri rakkaus, poistui joukostamme syyskuussa. He ehtivät olla yhdessä 64 vuotta.
Tänään Mummi muisteli, kuinka Papalla oli tapana nostaa hänet ilmaan ja pyörittää ympäri. Vaikka se saattaakin kuullostaa pieneltä asialta, mutta heille se oli yhteinen pieni läheisyyden hetki arjessa. Sydämeni oli pakahtua miettiessäni heitä katsomassa toisiaan ja Mummia Papan vahvoilla käsivarsilla. Sitähän rakkaus on, pieniä yhteisiä läheisyyden hetkiä, jotka tekevät arjesta jotain parempaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti